Täälläkin porskutellaan

Kirjailen nyt muutaman sanan viime ajoista.

Tunnen itseni lähinnä naurettavaksi, kun nää vauva-asiat on niin paljon pyörineet mielessä. Enpä oo paljon muuta pystynyt ajattelemaan. Niinpä ajattelin pitää viime viikon lomaa koko hommasta ja en käynyt täällä enkä missään muuallakaan. Ajattelin jo, että jospa pistäisi koko blogin kiinni. Onko enää mitään sanottavaa?

Kunnes eilen. Mulle tuli sähköpostia Clearbluen joltain mainostoimistolta, ja ne haluaa mut niiden koekäyttäjäksi. Ajattelin, että tää on varmaan johdatusta. Eli jatkanpa tarinointia sittenkin. Valitettavasti tänne tulee nyt sitte varmaan Clearbluen ylistystä tai paheksuntaa, riippuu miten testit toimii ;)

Mutta, nyt sitte jotain muuta kuin vauva asiaa, kun voitte lukea viime kuukauden näiden aikojen kirjoitukset, niin sielläpä ne asiat onki, eli johonki TÄNNE ku meette, niin tiedätte, mitä siitä ajattelen.

Elikkä. Mää täällä jännitän, tuleeko sitä possunuhailua vai ei. Teen töitä erinäisissä päiväkodeissa, joten ihan varppina se iskee muhun! Oon ollu jo ihan kummallisessa flunssan poikasessa n. kuukauden, joten en oo päässy joogaileen enkä mitään ja kohta se IHAN varmasti tulee se possuilu. IIK. Tulis nyt eikä sitte ku on häät. Ja lisäksi TADAA:




Tässä se paljon kiroiltu jakku sitten on! Enkö oo aika hyvä.

Noniin, nyt taas hiljenen hetkeksi ja lähen jätkien kanssa tänne:

Ei mitään uutta

Ei ole oikein sanottavaa niin en ole kirjoittanut. Tuntuu turhalta kirjoittaa ihan samoista asioista joka kuukausi. Yritän työntää asian mielestä pois nyt hetkeksi.

Luen kirjoja, juon teetä, pelkään possunuhaa ja teen työtä.
Totesin itseni lisäksi aneemiseksi, joten ei ihme että veto poissa. Rautakuurilla siis.

Olette mielessä, kirjoitan taas kun tuntuu että on asiaa.

:) K

Edelleen sama virsi...

http://pullauuniin.blogspot.com/2009/10/tilanne-negatiivisen-puolella.html

Näinpä näin. Vois vaihtaa levyä.

:/ K

Sama levy kuukaudesta toiseen.

Ks. http://pullauuniin.blogspot.com/2009/10/toivon-aallonharjalla.html

Eipä muuta. Huomenna taas uusi testi...

:/ K

Käsityölehtien mukana pitäis tulla oikeet ohjeet!

Eli joo, emmä ollukkaan ihan niin typerä, ku lehdessä oli leikkuusuunnitelmat päin persettä. Kävin "ihan vähäsen vain" avautumassa suuren käsityölehden kotisivuilla niiden ohjeista...

Mä heräsin tänä aamuna jo seittemältä! Sen jälkeen oon lukenut yhden kirjan, siivonnut, kahvitellu isoveljen kaa, soittanut punkkia Tilun kitaralla, nauhottanut yhden biisin, ja duunannut sitä vtun pusakkaa. Erittäin tuottoisa päivä siis. Nyt vielä koirat ulos ja nukkumaan. Erittäin tuottoisa sunnuntai siis.

:) K

Ps. Mitään oireita ei oo ja testi näyttää negatiivista. :/ Valmistaudun henkisesti ens kiertoon. Positiivisella mielellä.

Ompeleminen on IHAN perseestä

Ja erityisesti nuo suuren käsityölehden ohjeet on AIVAN PASKOJA! Siis ei tällanen tavisompelija voi tajuta, että jakun sisävuori tehdään peilikuvana, eli oon tänään eka ommellut sen vitun sisävuoren ja sitte perkele vielä purkanut sen. Että ollaan siis takaisin pisteessä nolla. Meni AIVAN TÄYDELLISESTI HERMOT. Laitoin koko paskan pussiin ja katon, että jos joskus toisten jaksais jatkaa tuotaki paskaa. Haistakoon paskan koko vitun ompelus. pErse. Ja excuse my french...

Että tällasta. Eka mä olin että vittu täähän on kivaa mutta sitte mä olin että saatana tää vuoren tekeminen onki IHAN Perseestä.

Pehmeä päivä

Tämän päivän pehmeys on ollut ihan iholla asti. Aamulla istuin kirkasvalolampun alla puolisen tuntia. Tuntui siltä, että herään. Keskipäivällä tauolla otin tunnin päikkärit Tilun sylissä. Nyt join pullakahvit sohvan lämmössä. Pehmeä päivä. Ihanaa ihanaa ihanaa. Tällaisia lisää minulle! Pojatkin on samaa mieltä köllöttelyn ja pehmeyden parhaudesta:

Ainoa huono puoli on aivanmielettömänhirviömäisenKIPEÄT rinnat. Otin rintaliivit pois. Ei auttanut.